Eskil Kilpiön jälkipolvien hajasijoitus

Jaakkimassa 1669 ensimmäisen kerran esiintyneen Eskil Kilpiön jälkipolvet hajaantuivat ennen vuotta 1939 muuttoliikkeen ja avioliittojen kautta laajalle alueelle, aina Amerikkaan asti. Heitä muutti työn perässä mm. Pietariin ja sitä ympäröineelle Inkerinmaalle, Helsingin seudulle sekä Varkauteen.

Varsinainen hajasijoitus alkoi vuosina 1939–44 käydyn sodan jälkeen. Sotatapahtumien seurauksena sai yli 400 Eskil Kilpiön jälkipolviin ja siihen avioliiton kautta liittynyttä surmansa. Rintamalla kotiaan puolustamassa olleista kaatui sotamiehestä majuriin sekä erilaisissa lottatehtävissä olleita. Tämän lisäksi heitä sai surmansa kotirintamalle ulottuneissa lentopommituksissa mm. Elisenvaarassa ja Lahdenpohjassa.

Syyskuussa 1944 sodan päättyessä jouduttiin luovuttamaan sukumme kotiseutu Karjala Neuvostoliitolle. Alkoi karjalaisen kansan evakkomatka uutta asuinsijaa etsimään. Eskilin jälkipolvia Karjalan alueella oli lukumääräisesti eniten Jaakkimassa ja siitä itsenäistyneissä Lahdenpohjassa ja Lumivaarassa sekä naapuripitäjissä Sortavalan mlk, Kurkijoki, Hiitola ja Uukuniemi.

Evakkomatka syyskuussa 1944, jolloin rintamakelpoiset miehet palveli vielä sotapalveluksessa, alkoi monelle rippikouluikäiselle, varsinkin tytöille, kävellen karjan saattotehtävissä kohti Sisä-Suomea. Matkan pää määräytyi lähtöasuinpaikan perusteella. Jaakkimasta ja Lumivaarasta lähteneet Pohjois-Satakuntaan, Pohjois-Pirkanmaalle ja Pohjanmaalle. Kurkijoelta lähteneet Varsinais-Suomeen saviseudulle. Sortavalan maalaiskunnasta evakkomatka suuntautui pääsääntöisesti Jyväskylän ympäristöön.

Laukaaseen sijoittui Eskilin jälkipolvia usean kylän alueelle Kilpiö-sukunimen lisäksi useilla eri sukunimillä. Kunnan alueelle heitä sijoittui mm. Pellosniemen, Petruman, Kuusan, Kuusveden, Nurmijärven, Haapavatian, Leppäveden, Lievestuoreen ja Savion kylien alueelle. Savion kylään muuttaneista laukaalaisille tuli tutuksi monin tavoin yhteisten asioiden hoitoon osallistunut Helsingin olympialaisissa melonnan kultamitalin voittanut Sylvi Saimo. Kuusveden kylän tunnettu maanmerkki oli Ossin Market -niminen kyläkauppa.

Monen perheen uusi kotipaikka osoittautui asumattomaksi ja tiettömäksi alueeksi. Tällainen alue oli myös Laukaan pohjoisosissa oleva Haapavatian  kylän Haapasuo, jonne osoitettiin pääasiassa Sortavalan mlk:sta evakkomatkalle lähteneitä. Haapasuolle muodostettiin 10 asutustilaa, joista 8 oli evakkomatkan tehneitä ja 2 rintamiespalvelun perusteella muodostettua tilaa. Jotta asuminen alueella oli mahdollista, piti alueen halki rakentaa tie, joka nyt tunnetaan nimellä Haapasuontie. Haapasuolle muodostui saman peltoalueen ympärille 7 talon kokonaisuus, jonne pellot raivattiin ja soistuneet alueet ojitettiin. Näistä seitsemästä talosta neljässä oli Eskilin jälkipolvia ja yhdessä sukuumme avioituneen leskiäiti poikansa perheen kanssa. Näin muodostunutta peltoaluetta viljelee 2010-luvulla kolme perhettä, joista kaksi raivaajien jälkipolvia ja näistä toinen on Eskilin jälkipolvia. Kaikki alueelle rakennetut talot on edelleen asuttuna, yhdelle on perustettu pienteollisuusyritys.

Haapavatian kylään evakkomatkalla muuttaneet toivat uutta elämää Laukaan pohjoisosiin. Uuden kodin rakentamisen lisäksi jouduttiin raivaamaan pellot metsästä. Peltoalan kasvaessa kasvoi myös lasten lukumäärä. Kasvanut lapsikatras aiheutti 1950-luvun alussa kylän kansakoulun, Torikan kansakoulu, laajennustarpeen. Aiemmin kaksiopettajainen koulu muuttui kolmiopettajaiseksi. Koulurakennus on lapsiluvun vähennyttyä ollut 1970-luvulta alkaen muussa käytössä. Torikan kansakoulussa koulunsa käyneistä valtaosa on työn perässä muuttanut pois kylästä, useat jopa koko pitäjästä.

Pentti Kilpiö