Matka Karjalaan 15.-17.6.2018

Kilpiön sukuseura järjesti matkan entisille kotiseuduille Karjalaan 15.-17.6.2018.
Sivun yläreunan kuvassa koko matkaseurueemme. Kuvan oikeassa reunassa matkanjohtajamme Erkki Moilanen.
​Kuvan otti matkatoimistomme Matka-Viitalan kuljettaja Jyrki Viitala.
PERJANTAI 15.6.
​
​Jyrki Viitala starttasi bussinsa heti aamuneljän aikoihin Loimaalla ja suuntasi kohti itää.​
Kello kuuden tienoilla saavuttiin Hollolaan. Kuvassa Kilpiöt-bussin vieressä poseeraa matkanjohtajamme. 
Nuijamaan raja-aseman jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa Venäjän puolella. ​Karttaan on merkitty reittimme suurin piirtein.​
​Metsätaipaleella Muolaan kulmilla pysähdyttiin tauolle ja Jyrki ja Erkki tarjosivat meille tuoretta kahvia ja karjalanpiirakoita. Kylläpä kaasukeittimellä keitetty oikea kahvi maistuikin erinomaiselta! Kovin paljon ei asutusta reitille sattunut, mutta jotain kuitenkin.
Iltapäivällä viiden jälkeen päästiin majoittumaan Mihailin talon siisteihin huoneisiin. Koko paikka oli varattu vain meille, niin että tilaa oli oikein hyvin. Aamupalat ja päivälliset nautittiin Mihailin talon ruokasalissa. Ruoka oli selkeää ja hyvää. Juttua riitti, kun matkalaiset pääsivät kertomaan kuulumisia toisilleen.
Perjantai-iltana ehdittiin vielä tutustua Kurkijokeen. Heti majapaikkamme takana oli Lars Sonckin veljelleen 1915 suunnittelema punainen puutalo. Kävelimme siltaa tyynen virran yli kirkon raunioille. Kirkko paloi 1991. Raunioiden kupeessa oli joku muistomerkki, runsain muovikukin koristeltuna.
LAUANTAI 16.6.2018
​
Matkan pääkohde oli lauantain matka saareen. Aamupalan jälkeen pakkauduimme bussiin ja lähdimme Vätikän rantaan. 
Puolet matkalaisista lähti Vätikän rannasta pienemmillä veneillä, toinen puoli matkasi Lahdenpohjaan isomman veneen kuljetettavaksi. Vätikän rannassa meitä odotti vene ... ja kumivene! Onneksi vesi oli tyyni, mutta vähän epäilytti lähteä kumiveneellä Laatokalle. Meille oli kerrottu, että koska vesi ei ole suolaista kuten meressä, niin aallot nousevat erityisen jyrkkinä. Mutta ei siinä mikään auttanut, matkaan vaan lähdettiin.
Karttaan on merkitty punaisella summittaisesti reitti Kurkijoelta Vätikkään ja reitti, jota Vätikän rannasta lähteneet kulkivat Pamolaan. Kumiveneellä matkaajat rantautuivat Savisaloon, ensin Saarelan puolelle ja kiersivät sitten saaren ympäri Kilpiönsalmen puolelle. Voit tietokoneen näytöllä suurentaa kuvaa vain kasvattamalla koko sivunäkymää. Kartta on vain kuva, joten kuvassa olevat Google mapin plussat ja miinukset eivät toimi.
Matkareitti saarten välistä oli kertakaikkisen upea! Näimme Kojonsaaren hiekkarannat, tiirailimme ulapan autereita ja kuljimme kapeasta ruopatusta Purtonsalmesta. 
Ensi saavuimme Savisalon saareen. Saarelan ja Kilpiönsalmen puolen matkalaiset rantautuivat ensimmäistä kertaa tässä. Muut jatkoivat matkaa Pamolaan.
Parin tunnin laivamatkan ja pikku kiertelyn jälkeen kohtasimme Pamolan saaren tutun ristin kalliolla. Ja kohta salmen jälkeen siinä jo pilkisti Pekkalan talon paikalla kasvavat koivut ja kuusi. Saaren rannasta näyttää raivatun pajua ja muuta siihen kasvanutta pensaikkoa.
Vihdoinkin perillä! Sää oli koko matkan ajan kesäisen lämmin. Kuvat Pekkalan talon kulmalta rantaan päin. Nyt Laatokan vesi oli ennätyskorkealla, pystyimme kulkemaan salmien kautta ja rantautumaan ihan lähelle talojen rantaa. Ranta oli siirtynyt ehkä pari metriä sisemmäksi ja monet puut olivat joutuneet veden varaan.
Pekkalaa asuttaneiden Helena (o.s. Toiviainen) ja Pekka Kilpiön lastenlapsia oli mukana useita serkuksia: Paavo Kilpiö, Risto Kilpiö, Tapio Heikkilä, Elina Kilpiö, Erkki Moilanen ja Maija Kiri. Anja Seppä kuvasta puuttuu, taisi pulahtaa uimaan juuri kuvaa otettaessa. Ja ilahduttavasti myös neljä lastenlasten lasta oli mukana: Marja Kilpiö, Johanna Huopalainen, Mari Verho ja Marjaana Makkonen.
Taustalla vasemmalla häämöttää Toisiin puolen muhkea sireenipensaikko ja upeasti kukkiva juhannusruusu. Maisemat olivat vehmaat ja viljavat, lehtomaitikat kukkivat kilpaa koiranputkien kanssa. Voin vain kuvitella, miten upeaa olisi, jos joku tätä edelleen asuttaisi ja peltoja ja kasvimaata kasvattaisi. Olisipa ollut mukavaa aikoinaan käydä täällä mummolassa!
Paluumatkalla saimme maisemia ihaillessamme kokea hiukan veneen keinuntaa aallokossa, jotkut saivat jopa pärskeitä niskaansa. Matkan ja päivällisen jälkeen kokoonnuimme ruokasaliin omaan illanviettoomme. Karjalaisten laulu raikui ja tutustuimme toisiimme.
SUNNUNTAI 17.6.2018

Paluumatkalle lähdettiin aamupalan jälkeen. Ajoimme Käkisalmen kauniin kaupungin läpi ja pysähdyimme Viipurissa ostoksille ja ehdimme vähän muutenkin kiertää kaupunkia.
Bussimatka ei tuntunut pitkältä, kun nähtävää oli sekä Viipurissa että sen jälkeen. Tullissa viivähdettiin vain 45 minuuttia ja jo neljän aikoihin oltiin Lappeenrannassa.
Toivottavasti kaikkien kotimatka bussilta sujui hyvin. Kiitos mukavasta matkaseurasta! Nämä kuvat (ellei toisin ole mainittu) ovat Elina Kilpiön ja Petri Mikkolan ottamia. Jos haluat oman matkakertomuksesi tai omia kuviasi lisää tähän  - tai jos voisit joitakin kuvia lähettää elokuun tapaamistamme varten, niin lähetä ne osoitteeseen elina.kilpio@elisanet.fi. Samoin toivon korjauksia tuohon osoitteeseen, jos tekstissä on virheitä tai haluat tarkentaa paikkoja.