• Etusivu
  • Sukuseura
    • Liity jäseneksi
    • Kilpiön sukuseuran säännöt
    • Tiedote 2-2022
    • Tiedote 1-2022
    • Tiedote 3-2021
    • Jäsentiedote 2/2021
    • Jäsentiedote 1/2021
    • Jäsentiedote 2/2020
    • Jäsentiedote 1/2020
    • Jäsentiedote 2/2019
    • Jäsentiedote 1/2019
    • Jäsentiedote 2/2018
    • Jäsentiedote 1/2018
    • Matka Karjalaan 2018
    • Jäsentiedote 2/2017
    • Jäsentiedote 1/2017
    • Jäsentiedote 1/2016
    • Jäsentiedote 1/2015
    • Jäsentiedote 2/2014
  • Tapahtumat
    • Uusi-Valamo 2022
    • Peurunka 2022
    • Sukuseuran 30-vuotisjuhla
    • Kalajoki 2021
    • Vuosikokous ja sukupäivät 25.7.2020
    • Kilpiiläisten kesälounas 2019
    • Matka Karjalaan 2019
    • Kilpiiläisten kesälounas 2018
    • Vuosikokous ja sukupäivä 5.8.2017
    • Vuosikokous ja sukupäivä 16.8.2014
  • SUKUHAARAT
    • Tilaa tietoa suvusta
    • Kilpiön suvun vaiheita
    • Tallenna oma sukutaulusi
    • Eskil Kilpiön jälkipolvet
  • Suvun tarinoita
    • Eskil Kilpiön jälkipolvien hajasijoitus
    • Eskil Kilpiön jälkipolvia Pietarissa
    • Rantii
    • Vaarallinen kalamatka
  • Kuvagalleria
  • Linkit

Kilpiön sukuseuran hallitus 2020 - 2023


Erkki Moilanen
Eeva-Riitta Lindholm  

Leena Kilpiö

Paavo Kilpiö

Oili Roine



puheenjohtaja                  varapuheenjohtaja           sihteeri
hallituksen jäsen
hallituksen jäsen


               

erkki.moilanen@phnet.fi










Kilpiön sukuseura ry

Kilpiön sukuseuran perustamisen ideoi ja toteutti kotiseutuneuvos ja opettaja Jaakko Kilpiö (1910 – 2003). Eläkevuosina kotiseutuharrastuksen tuloksena syntyi teos Kotini ja kotiseutuni 1-2. Teoksen ensimmäistä osaa varten Jaakko Kilpiö aloitti sukututkimuksen, jonka yhteydessä kypsyi ajatus myös sukuseurasta.

Kutsuja sukuseuran perustavaan kokoukseen lähti 151 osoitteeseen. Kokoukseen Helsingissä 27.12.1991 osallistui 20 henkeä. Kokouksen avasi Jaakko Kilpiö, joka kertoi taustatutkimuksistaan.

Kokouksessä päätettiin yksimielisesti perustaa Kilpiön sukuseura ry. Sukuseurojen Keskusliitto oli laatinut sääntöluonnoksen, joka hyväksyttiin lähes sellaisenaan seuran säännöiksi. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi yhdistyksen säännöt 20.10.1993. Jaakko Kilpiö esitteli kolme ehdotusta sukuvaakunaksi.

Jäsenmäärä kasvoi nopeasti. Jo 1993 jäseniä oli 67 ja 90-luvun lopulla jäsenmäärä nousi yli sadan. Tuolloin väestörekisterin tietojen mukaan Suomessa asui 400 Kilpiö-sukunimeä käyttävää henkilöä.

Ensimmäinen vuosikokous ja sukupäivä pidettiin 1993 Siikaniemen kurssikeskuksessa Hollolassa. Vuosikokouksia ja sukupäiviä on sen jälkeen vietetty sääntöjen edellyttämällä tavalla kolmivuotiskausin.

Vuosikokousten välillä sukuseuran toimintaa johtaa hallitus, jossa on vähintään viisi, enintään seitsemän jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja rahastonhoitajan. Sääntömääräisten tehtävien lisäksi hallitus on yhteydessä jäseniin tiedotteilla ja seuran kotisivulla.

Sukuseurojen Keskusliittoon Kilpiön sukuseura liittyi 1993.
Suosittuja ovat olleet sukuseuran matkat suvun vuosisataisille asuinpaikoille Karjalaan.

Sukuseuran perustavassa kokouksessa esitellyt vaakunaluonnokset eivät toteutuneet, mutta Hannu K. Wuorelan ehdotus valittiin sukuseuran vaakunaksi ja esiteltiin vuosikokouksessa 1999. Se on rekisteröity Suomen Heraldisessa Seurassa numerolla 923.  

Wuorelan vaakunaselityksessä todetaan: Punaisessa lakiossa (yläosa) hopeinen vene, lohenpyrstökoroinen alainen hopeahirsi, musta tyviö (alaosa).  Suomen Heraldisen Seuran rekisteröintiasiakirjassa vaakunaselitys on seuraava: Punaiseen ja mustaan alaisesti katkoisella kilvellä vene ja alainen molemmilta reunoiltaan lohenpyrstökoroinen hirsi korot vastakkain, molemmat hopeaa.

Vaakuna-aihe on myös sukuseuran lipussa, pöytäviirissä ja isännänviirissä.

    Ota yhteyttä hallitukseen

Lähetä

Picture
Proudly powered by Weebly