Kilpiön sukuseuran hallitus 2023 - 2025
|
Erkki Moilanen Eeva-Riitta Lindholm Leena Kilpiö Paavo Kilpiö Oili Roine Rauni Murto |
puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri kirjastonhoitaja rahaston- ja jäsenrekisterinhoitaja Facebook-ryhmän ylläpitäjä |
erkki.moilanen@phnet.fi |
|
Kilpiön sukuseura ryKilpiön sukuseuran perustamisen ideoi ja toteutti kotiseutuneuvos ja opettaja Jaakko Kilpiö (1910 – 2003). Eläkevuosina kotiseutuharrastuksen tuloksena syntyi teos Kotini ja kotiseutuni 1-2. Teoksen ensimmäistä osaa varten Jaakko Kilpiö aloitti sukututkimuksen, jonka yhteydessä kypsyi ajatus myös sukuseurasta.
Kutsuja sukuseuran perustavaan kokoukseen lähti 151 osoitteeseen. Kokoukseen Helsingissä 27.12.1991 osallistui 20 henkeä. Kokouksen avasi Jaakko Kilpiö, joka kertoi taustatutkimuksistaan. Kokouksessä päätettiin yksimielisesti perustaa Kilpiön sukuseura ry. Sukuseurojen Keskusliitto oli laatinut sääntöluonnoksen, joka hyväksyttiin lähes sellaisenaan seuran säännöiksi. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi yhdistyksen säännöt 20.10.1993. Jaakko Kilpiö esitteli kolme ehdotusta sukuvaakunaksi. Jäsenmäärä kasvoi nopeasti. Jo 1993 jäseniä oli 67 ja 90-luvun lopulla jäsenmäärä nousi yli sadan. Tuolloin väestörekisterin tietojen mukaan Suomessa asui 400 Kilpiö-sukunimeä käyttävää henkilöä. Ensimmäinen vuosikokous ja sukupäivä pidettiin 1993 Siikaniemen kurssikeskuksessa Hollolassa. Vuosikokouksia ja sukupäiviä on sen jälkeen vietetty sääntöjen edellyttämällä tavalla kolmivuotiskausin. Vuosikokousten välillä sukuseuran toimintaa johtaa hallitus, jossa on vähintään viisi, enintään seitsemän jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin ja rahastonhoitajan. Sääntömääräisten tehtävien lisäksi hallitus on yhteydessä jäseniin tiedotteilla ja seuran kotisivulla. Sukuseurojen Keskusliittoon Kilpiön sukuseura liittyi 1993. Suosittuja ovat olleet sukuseuran matkat suvun vuosisataisille asuinpaikoille Karjalaan. Sukuseuran perustavassa kokouksessa esitellyt vaakunaluonnokset eivät toteutuneet, mutta Hannu K. Wuorelan ehdotus valittiin sukuseuran vaakunaksi ja esiteltiin vuosikokouksessa 1999. Se on rekisteröity Suomen Heraldisessa Seurassa numerolla 923. Wuorelan vaakunaselityksessä todetaan: Punaisessa lakiossa (yläosa) hopeinen vene, lohenpyrstökoroinen alainen hopeahirsi, musta tyviö (alaosa). Suomen Heraldisen Seuran rekisteröintiasiakirjassa vaakunaselitys on seuraava: Punaiseen ja mustaan alaisesti katkoisella kilvellä vene ja alainen molemmilta reunoiltaan lohenpyrstökoroinen hirsi korot vastakkain, molemmat hopeaa. Vaakuna-aihe on myös sukuseuran lipussa, pöytäviirissä ja isännänviirissä. |
|